2.0 Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista

Kokonaispalveluratkaisumme on nimensä mukaisesti kokonaista palvelua. Huolehdimme niin kiinteistöjen kuin kaikkien sen käyttäjien – sinun, työntekijöidesi ja omien asiakkaidesi – hyvinvoinnista. Tässä luvussa kerromme palveluistamme, joiden kaikkien takana ovat osaavat ammattilaisemme. Heidän avullaan teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

Jaa luku

2.1 Kokonaisvaltaiset, räätälöidyt palveluratkaisut

Kokonaispalvelun kehittämisen perusta on yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä on hyvin johdettu ja jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme. Kokonaisuuden onnistumisessa asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin asiantuntijuus omissa palveluissamme.

Rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Jollekin asiakkaalle tärkeintä on oman toiminnan häiriöttömyys, toiselle taas parhaiden osaajien houkutteleminen, kolmas haluaa rakentaa brändiään ja ymmärtää palvelun olevan olennainen osa sitä. ISS:n kannalta keskeistä on, että ymmärrämme asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja luomme tämän ymmärryksen pohjalta ratkaisun, joka on asiakkaalle helposti hallittavissa ja joka luo lisäarvoa paitsi asiakkaalle itselleen, myös tämän asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille.

Kokonaisvaltaisilla palveluillamme tuemme monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Toteutamme esimerkiksi päivittäisiä ilmastotekoja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta, minimoimalla asiakaskohteissamme ruokahävikkiä sekä edistämällä kemikaalivapaata siivousta.

Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti luomme kestävää hyvinvointia kiinteistöjen käyttäjille kehittämällä palvelupolkua niin, että asiakkaamme, heidän työntekijänsä ja asiakkaiden asiakkaat saavat jokaisessa kohtaamispisteessämme hyvää palvelua ja hyvän mielen. Palvelukokonaisuudellamme ja sen jatkuvalla kehittämisellä onkin yhä merkittävämpi rooli kiinteistön käyttäjien kannalta, sillä työpaikallaan viihtyvä työntekijä on sekä onnellinen että tuottelias. Yhtä lailla palvelumme vaikuttaa siihen mielikuvaan, jonka asiakkaamme asiakkaat ja yhteistyökumppanit saavat yrityksestä kiinteistössä vieraillessaan.

Lähes sata ISS:läistä täydentää Nordean tiimiä

Kiinteistö-, ravintola- ja turvallisuuspalveluiden ammattilaiset Nordea Campuksella Helsingin Vallilassa muodostavat monialaisen ISS-tiimin, joka tuottaa ja kehittää kokonaispalvelua Nordean pääkonttorikiinteistössä työskentelevien pankkilaisten tarpeisiin. He luovat tiloja ja palveluita, jotka pitävät loppukäyttäjät tyytyväisinä ja keskittyneinä omaan tärkeään työhönsä.

Nordean ja ISS:n yhteinen taival on jatkunut jo 45 vuotta ja Pohjoismaiden toimitilapalvelut ja monipalvelun kattava kumppanuus on käynnistynyt vuonna 2013. Kumppanuudessa tärkeässä roolissa on myös kestävä kehitys sekä työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin kehittäminen.

Tuukka Laukkanen johtaa ISS:n kiinteistönhoidon tiimiä, joka pitää arjen pyörät pyörimässä Campuksella. Nordean johtava asiantuntija Mika Liukku ja Laukkanen vastaavat yhdessä taktisesta ja strategisesta suunnittelusta ja päätöksenteosta.

– Tuukka on talotekniikan asiantuntija, minä taas tiedän rakennustekniikasta. Yhdessä pystymme kattamaan ison osan teknisistä hankkeista, Liukku kertoo.

Nordealla ISS:n integroituminen asiakkaan organisaatioon on poikkeuksellisen pitkällä. ISS:n ja asiakkaan osaajat muodostavat yhteisiä tiimejä, yhteisine tiloineen ja järjestelmineen.

– Ei ole omia tontteja, joihin ihmiset jaoteltaisiin, vaan kaikki ovat valmiita auttamaan toista porukkaa, jos apua tarvitaan, Laukkanen kertoo.

– Emme maksa henkilötyötunneista, vaan loppukäyttäjien tyytyväisyydestä, Liukku lisää.

Liukku ja Laukkanen ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistiimi tuo monia etuja, kuten selkeät vastuualueet. Tekemistä ohjaa yhteinen tavoite – tyytyväiset loppukäyttäjät. ISS:n palvelupäälliköllä on vastinpari Nordean tiimissä ja työntekijät istuvat samoissa tiloissa, jolloin yhteistyö on avointa ja jatkuvaa.

– Mietimme yhdessä, mikä on kaikkien etu. Toki Nordean etu on ensisijalla, mutta sitä ei haeta ISS:n selkänahasta, vaan onnistuneiden projektien kautta yhdessä, Liukku kertoo.

Jokainen tiimiläinen on myös koulutettu pankin turvavaatimusten mukaisesti.

– Työturvallisuuteen ja tietoturvaan liittyviä koulutuksia pystytään seuraamaan, ja voimme varmistaa, että kaikki kiinteistössä työskentelevät ISS:läiset ovat käyneet tarvittavat koulutukset, Laukkanen lisää.

Nordean ja ISS:n yhdessä tekemisen mallia on hiottu yhteistyöstä saatujen oppien pohjalta, joten nyt voidaan panostaa työskentelyn kehittämiseen ja muuttuvaan maailmantilanteeseen reagoimiseen.

Kiinteistönhoidossa huomio keskittyy erityisesti vastuullisuuteen. Vuonna 2021 Nordea Campuksen rakennuksille ja niiden käytölle uusittiin LEED Gold -sertifikaatti (LEED Existing Building), joka on myönnetty Nordea Campukselle ensimmäisen kerran jo vuonna 2009.

– Teimme viime vuonna hiilineutraalin Campuksen tiekartan, ja tänä vuonna suunnittelemme Energiat haltuun -projektia, jota on tarkoitus lähteä toteuttamaan loppuvuodesta, Liukku kertoo.

Nordean tilat on kytketty myös ISS HUBiin, joten nyt tutkitaan, voisiko sitä hyödyntää entistä paremmin Campuksen tarpeisiin. ISS HUBin avulla kohdekiinteistöjen energiankulutusta voidaan optimoida etäyhteyksin vuorokauden ympäri.

– Kulutamme paljon energiaa, ja siksi energiankäyttöä tulisi optimoida mahdollisimman hyvin. Olemme tehneet isoja energiasäästöjä jo tähän mennessä asentamalla aurinkopaneeleja katolle, vaihtamalla suuren osa valaisimista led-valaisimiksi ja uusimalla ilmanvaihtokoneita.

ISS:n ja Nordean partneruus kattaa kaikki Pohjoismaat ja Puolan, joten oppeja kiinteistöhuollosta ja muilta palvelualoilta voidaan jakaa Suomesta muihin maihin.

– Mniosaamisen ja integroitujen tiimien hyödyt näkyvät erityisesti palveluiden ja prosessien yhdenmukaisena tuottamisena, niiden kehittämisenä läheisessä yhteistyössä ISS:n ja Nordea välillä sekä yhdessä sovittujen mittareiden (KPI) käyttämisenä seurannassa, sanoo Nordean Head of Workplace Management Finland and Estonia Antti Tainio.

2.1.1 Asiakaspalvelu

Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla.

Vastuullisuuslupauksemme Luomme kestävää hyvinvointia johtaa hyvään mieleen monesta suunnasta. Kun tuotamme palvelumme siten, että vaikutamme yhteisen ympäristömme hyvinvointiin, tuottaa se meille kaikille hyvää mieltä – niin asiakkaillemme kuin meille ISS:läisille ja koko yhteiskunnallemme. Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, jotka edustavat eri ikäryhmiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolia, saamme asiakkaidemmekin iloksi laajasti näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin. Kun pidämme huolen toimintamme läpinäkyvyydestä sekä torjumme harmaata taloutta ja korruptiota muun muassa vastuullisen hankintaprosessimme kautta, se tuottaa paitsi itsellemme myös asiakkaillemme turvallisen ja luottavaisen olon.

Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen. Se, että ammattilaisemme pääsevät terveinä kotiin joka päivä, on edellytys sille, että he pystyvät tuottamaan asiakkaillemme palvelua ja maailman parhaan palvelun kautta hyvää mieltä.

Hyvää mieltä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemmekin synnyttää myös tiivis yhteistyö. Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla sekä yhteisissä työpajoissa. Kehitystyötämme ohjaavat myös asiakastyytyväisyyskyselyt.

ISS:n monikanavaisesta asiakaspalvelukeskuksesta vastaa Vakka-Suomen Puhelin Oy eli VSP. Kumppanuus VSP:n kanssa aloitettiin vuonna 2019 tavoitteena saada asiakaspalveluun lisää laatua ja jatkuvuutta. VSP huolehtii palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten vastaanottamisesta sekä välittämisestä.

Taustalla turvaa, etunenässä hyvää asiakaspalvelua

Asiakaspalvelua, aulapalvelua, paikallisvartiointia, järjestyksenvalvontaa, valvomotyötä, postitusta, turvatarkastustehtäviä, virastomestaripalveluita, asiantuntijapalveluita. ISS:n turvapalvelut pitävät sisällään kokonaisen kattauksen.

Monipuolisuudesta kertovat myös pitkään turvapalveluissa työskennelleen Jaakko Hankkilan ja Markus Juvosen urapolut. Hankkila aloitti vartijan työt vuonna 2003, minkä jälkeen hän on työskennellyt kohde-esimiehenä käräjäoikeudessa, ylivartijana piirivartioinnissa, vuoroesimiehenä lentokentällä ja teollisuuskohteessa, palveluesimiehenä, turvallisuusasiantuntijana, palvelupäällikkönä ja asiakkuuspäällikkönä.

Asiakkuuspäällikkönä Hankkila johtaa nyt turvapalveluita ja niiden operatiivista toimintaa ISS:n julkishallinnon asiakkuuksissa. Lisäksi hän vastaa asiakkuuksiin liittyvistä turva-asioista, kuten henkilöstön hyväksyttämisestä, turvaselvityskäytännöistä ja turvallisuussopimuksista.

Juvonen on puolestaan edennyt vuoden 2010 vartijan kesätöiden jälkeen ylivartijaksi, kohde-esimieheksi ja lopulta vuoroesimieheksi.

“Mentaliteettini on työntekijät edellä. Olen siellä, missä minua tarvitaan. Perehdytän, tuuraan, tuen asiakkuuksien haltuunotoissa ja kehittämisessä. Toimistopäivinä pyörin kohteissa katsomassa, että asiat ovat hyvin, ja osassa vuoroista teen yhtä lailla aulatöitä”, Juvonen sanoo.

Vaikka päivittäistä työtä vartijana tekisi yksin, muiden kohteiden kollegoihin ollaan tiiviisti yhteydessä. Myös liikkuvaa työtä tekeviltä esihenkilöiltä, kuten Hankkilalta ja Juvoselta, saa tukea.

“Puhun itse sen puolesta, että työntekijöitä olisi yhdessä paikassa useita. Usein yhdessä keksitään parempia ratkaisuja kuin yksin”, Juvonen sanoo.

Turvapalvelut ovat ennen kaikkea tukitoimi kohteissa, joissa ISS vastaa muistakin palveluista. Siksi tiimityö ylittää myös palvelurajat. Aulapalveluhenkilöt työskentelevät tiiviisti siivouksen, kiinteistöhuollon ja ravintolapalveluiden työntekijöiden kanssa.

“Työpöydälleni tuli tovi sitten uusi valtionvirasto, jossa ISS tuottaa aulapalvelut, virastomestarin palvelut, siivouspalvelut ja ravintolapalvelut. Asiakas halusi yhden kohdevastaavan, joten toimin kaikkia palveluita edustavana yhteyshenkilönä”, Juvonen kertoo.

ISS:n turvapalveluissa vartiointi on taustalla ja se, mitä asiakkaalle näkyy, on sosiaalista asiakaspalvelua.

“Asiakaspalvelulähtöisyys korostuu erityisesti meillä ISS:llä, ja vartijoilta kaivataan sosiaalisuutta ja monipuolisuutta. Työntekijät pääsevät mukaan asiakkuuden ja kohteiden kehittämiseen, heitä kuunnellaan ja heiltä pyydetään kehitysideoita, sillä he tuntevat asiakkaat parhaiten”, Juvonen sanoo.

“Meillä vartija on ennen kaikkea asiakaspalveluhenkilö, aulahenkilö, virastomestari”, Hankkila tiivistää.

Asiakaspalvelulähtöisessä työssä esihenkilötyön merkitys korostuu. Juvonen on itse välimaastossa: yhtäältä hänellä on oma lähiesihenkilö Hankkila, toisaalta hän toimii omien tiimiläistensä esihenkilönä.

Juvonen on käynyt työn tueksi lähiesimiestutkinnon. Ovatpa Hankkila ja Juvonen muutenkin kouluttautuneet työn ohessa ahkerasti. Molemmat ovat käyneet turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon. Hankkila on suorittanut lisäksi johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, ja Juvonen opiskelee parhaillaan tradenomin tutkintoa ISS:n ja Metropolian yhteistyöohjelmassa.

“Liputan vahvasti mahdollisuutta kouluttautua työn ohessa, ja sitä on tärkeä tuoda esiin. Oma esihenkilönikin on kannustanut tähän. Kun sain keväällä valmiiksi johtamistutkinnon, hän kysyi heti, mitäs alat opiskella syksyllä”, Hankkila kertoo.

Vartijoiden etenemismahdollisuuksista Hankkila ja Juvonen ovat yhtä mieltä: ne ovat loistavat. Työntekijöiden kyvykkyydet pyritään tunnistamaan, jotta ne voidaan jalostaa urapoluiksi. Urapolkusuunnitelmilla tuetaan jokaisen kehitystä ja työn mielekkyyttä.

“Markus tekee huikeaa työtä kentällä kohde-esimiesten ja ylivartijoiden kanssa. Luomme kahden vuoden urapolkusuunnitelmia. Työtä on mahtava seurata. Aikoinaan etenin itsekin kohde-esimieheksi, sillä joku muu luotti minuun”, Hankkila sanoo.

2.1.2 Työturvallisuus

Työturvallisuustyön ydin on asiakkaiden ja henkilöstön terveyden ja turvallisuuden takaaminen. Työturvallisuudella on myös keskeinen rooli asiakastyytyväisyyden varmistamisessa. Ennakoiva tapa työskennellä vahvistaa palveluiden tuottamisen suunnitelmallisuutta ja jättää vähemmän tilaa yllätyksille. On helppoa pitää lupauksensa ja olla luottamuksen arvoinen, kun tietää mitä tapahtuu seuraavaksi.

Toinen turvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä vahvistava elementti on puheeksi ottaminen. Parhaat käytännöt kannattaa jakaa, ja epäkohtiin täytyy puuttua. Matala puheeksi ottamisen kynnys ja ratkaisujen tarjoaminen tukevat kumppanuutta ja varmistavat työympäristön jatkuvan parantamisen.

Lue lisää turvallisuuskulttuuristamme.

2.1.3 Hankinta palveluna

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas.

Hankinta vaatii erityisosaamista, kuten mikä tahansa erityisala. ISS:llä hankinta on keskitetty yksikölle, jonka kaikki ammattilaiset on koulutettu ISS Procurement Academyssa. Pidämme ammattitaitoa yllä myös muilla koulutuksilla.

ISS:llä on kansainvälisten sopimusten kautta suuret volyymit useille toimittajille: hankintamme Suomessa olivat 173 miljoonaa euroa vuonna 2022, ja suurin osa hankinnoista on keskitetty noin 400 toimittajalle, joista tärkeimpien kanssa innovoimme hyvässä yhteistyössä myös tulevaisuuden ratkaisuja. Tämän lisäksi meillä on suuri määrä paikallisia toimittajia, jotka tuottavat erilaisia paikallisia palveluita. Tarjoamme myös asiakkaillemme mahdollisuutta hankkia kauttamme sopimuskumppaneidemme tuotteita ja kilpailuttaa projekteja. Olemme keskittäneet hankintoja muun muassa autojen, työvaatteiden, työsuojainten sekä siivousvälineiden ja -aineiden osalta muutamalle kansainväliselle toimittajalle.

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä koko prosessissa aina kilpailutuksesta sopimuksen tekoon ja tilauksesta laskun maksuun saakka. Kaikkien toimittajien tulee sitoutua yritysvastuudokumentteihimme. Tänä vuonna teimme kartoituksen toimittajiemme omistuspohjista sekä yhteyksistä Venäjään ja Valko-Venäjään heti Ukrainan-sodan alettua.

Tätä prosessia hyödyntämällä asiakkaamme saavat varmuuden siitä, että alihankkija täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet eikä syyllisty korruptioon. Samalla vältetään hajautettu hankinta, jossa kulutuksen seuranta ja hallinta on usein hankalaa.

2.2 Innovaatiot ja digitaalisuus

Tiedon saatavuus ja raportointi mahdollisimman reaaliaikaisesti työkohteessa on ollut ja on jatkossakin keskeistä digitaalisessa kehityksessä ISS:llä.

Globaali kehitystoiminta

Digitalisaatio on valittu merkittäväksi strategiseksi painopisteeksi ja alan kilpailutekijäksi koko konsernissa. Merkittävänä toimenpiteenä ISS-konserni on avannut Portugaliin oman ohjelmistokehityskeskuksen, johon on palkattu noin sata ohjelmistokehittäjää. Näin pystytään kehittämään täysin asiakkaiden ja liiketoiminnan tarpeet huomioiden. Alussa olevan ohjelmistokehitystyön hyödyt näkyvät lähitulevaisuudessa myös ISS Suomen toiminnassa.

Vuoden 2022 aikana lisättiin myös panostusta henkilöstön digitaalisen kyvykkyyden kasvattamiseen. ISS-konserni on luonut monipuolisen, koko henkilöstöä palvelevan Digital Adaptation -koulutusohjelman. Vuoden aikana aloitettiin säännölliset webinaarityyliset koulutukset ja luotiin tietopankki, josta löytyy itseopiskelumateriaalia ja webinaaritallenteita. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä Microsoftin kanssa, ja alkuvaiheessa ne ovat painottuneet hybridityöhön ja Teamsin käytön kehittämiseen.

K-ERP

Viime aikojen suurimassa ohjelmistokehitysprojektissamme K-ERPissä saavutettiin käyttöönottovaihe vuonna 2022. K-ERP-ohjelmalla modernisoimme vanhentuneita, paljon käsityötä vaativia prosesseja kiinteistön ylläpidossa. Ohjelmiston avulla työtiedot saadaan kiinteistönhoitajille ja asentajille sähköisessä muodossa. He pystyvät tekemään tuntikirjaukset ja työselosteet samalla, jonka jälkeen esihenkilö hyväksyy työn laskutukseen saman järjestelmän sisällä.

K-ERPin kehitystyö jatkuu niin, että tulevaisuudessa asiakkaamme saavat näkyvyyden työpyyntöjensä etenemiseen sekä tulossa oleviin töihin. Lisäksi käyttöönottotyö jatkuu niin, että koko teknisten palveluiden ja kiinteistöhuollon henkilöstömme on ohjelman piirissä vuoden 2023 aikana.

LuurISSa-sovellus

Tiedon saatavuus ja raportointi mahdollisimman reaaliaikaisesti työkohteessa on ollut ja on jatkossakin keskeistä digitaalisessa kehityksessä ISS:llä. Olemme jo viiden vuoden ajan kehittäneet omaa LuurISSa-mobiilisovellusta, jonka avulla jokaisella työntekijällä on aina käytössään esimerkiksi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja erilaisten koneiden turvallisen käytön ohjeet. Sovelluksen avulla toteutetaan myös palveluiden laadunarvioinnit sekä tehdään kehittäviä ja positiivisia havaintoja työturvallisuudesta. Sovellus onkin ollut avainasemassa työturvallisuuskulttuurimme vahvistumisessa.

Vuoden 2022 aikana otettiin käyttöön uusi toiminnallisuus, työkohteen sähköinen kohdekansio. Tällä toiminnallisuudella pyrimme sähköistämään työkohteissamme olevat helposti vanhentuvat ilmoitukset ja paperikansiot. Uusi ominaisuus on otettu laajalti käyttöön vuoden aikana.

ISS HUB on vuorokauden ympäri pyörivä asiantuntijakeskus, jossa työskennellään kiinteistöjen olosuhteiden, energian ja talotekniikan hälytysten parissa.

ISS HUB

Viimeisten vuosien aikana olemme vahvasti kehittäneet älykästä rakennusautomaatiota. ISS HUB on vuorokauden ympäri pyörivä asiantuntijakeskus, jonka ammattilaiset työskentelevät kiinteistöjen olosuhteiden, energian ja talotekniikan hälytysten parissa. Parhaimmillaan ISS HUBin asiantuntija pystyy aloittamaan vian selvityksen heti, kun kiinteistöautomaatio antaa hälytyksen – vaikka keskellä yötä – samalla, kun päivystävä kiinteistönhoitaja aloittaa matkansa kohteeseen. Monissa tapauksissa ongelma pystytään korjaamaan täysin etänä.

Vuoden 2022 aikana HUBissa otettiin käyttöön integraatioalusta, jonka avulla nostamme älykkyyttä uudelle tasolle. Alustan päälle rakennettu järjestelmä analysoi siihen kytkettyä kiinteistöautomaatiota ja yhdistelee tietoja myös muista datalähteistä. Perehtyessään järjestelmän tarjoamiin havaintoihin asiantuntija hyödyntää kohteessa olevaa huoltohenkilöstöä ja tekee tarvittaessa kohdekäyntejä. Järjestelmä pyörii Suomessa sijaitsevassa konesalissa, ja sen kaikki tietoliikenne tapahtuu Suomessa.

Järjestelmää on ensimmäisen vuoden aikana käytetty muun muassa julkisen toimijan elinkaarihankkeessa seuraamaan uudiskohteen olosuhteiden pysyvyyttä. Lisäksi järjestelmää on käytetty mobiilina olosuhderaportointijärjestelmänä: käyttäjät pystyvät seuraamaan kohteen olosuhdetietoja reaaliaikaisesti tabletilta. Olemme kehittäneet alustalle lisäksi toimistojen käyttöasteseurantaa. Esimerkiksi ISS on hyödyntänyt järjestelmää 25 omassa toimipisteessään toimistojen ja varikoiden käyttöasteen ja olosuhteiden seurantaan.

Turvatekniikka taklaa turvallisuusuhkia ja havaitsee poikkeustilanteita

Turvatekniikka käsittää erilaisia teknisiä laitteita ja sovelluksia, joiden avulla pyritään suojaamaan ihmisiä, rakennuksia, koneita ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ulkopuolisilta uhilta.

Asiakkuusjohtajat Lauri Juutilainen ja Mikko Kujala vastaavat asiakkaalle ISS:n palveluista, joista yksi on turvatekniikka. Turvatekniikan pääryhmiä ovat paloturvallisuus, kameravalvonta, lukitus, kulunvalvonta, murtoilmaisu sekä ovi- ja porttiautomatiikka. Tekniikkaa hyödynnetään nykyisin kaikkialla – niin kotitalouksissa, liikennevälineissä, yleisillä paikoilla kuin erilaisissa kiinteistöissä ja teollisuuslaitoksissa.

– Turvatekniikan tärkein tehtävä on poikkeustilanteiden tunnistaminen ja erilaisten vaaratilanteiden estäminen, Juutilainen toteaa.

ISS toteuttaa turvatekniikkaa monissa kohdekiinteistöissään. Erityisesti teollisuuskohteissa turvatekniikalla on merkittävä rooli henkilöiden ja omaisuuden suojaamisessa sekä vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

– Esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmän avulla voidaan seurata henkilöiden liikkeitä tehdasalueella, mikä on äärimmäisen tärkeää vaaratilanteen sattuessa, Juutilainen sanoo.

Kaikki turvatekniset järjestelmät keräävät jatkuvasti valtavan määrän tietoa. Dataa analysoimalla voidaan suunnata resursseja, kuten vartiointia oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

– Kulunvalvontajärjestelmän avulla alueella voi liikkua vain kulkuluvalla, jolloin esimerkiksi kulkupuomi avautuu auton rekisterinumeron perusteella, Kujala selventää.

Turvatekniikka helpottaa vartijan työtä. Se vapauttaa vartijoiden aikaa muihin tehtäviin ja hoitaa valvonnan väsymättä ympäri vuorokauden. Kameravalvonnan avulla voidaan seurata esimerkiksi pakollisten varusteiden, kuten kypärän ja kasvomaskin käyttöä. Jos varusteet puuttuvat, turvatekniikka estää tiettyyn tilaan pääsyn.

Lukitus-, kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmien asentaminen, korjaaminen ja muuttaminen vaativat poliisin myöntämän turvallisuusalan elinkeinoluvan. Lisäksi turvatekniikan parissa työskentelevän tulee hakea poliisilta turvasuojaajakortti.

Turvatekniikan parissa työskentelevien työtä seurataan raportoinnin avulla, minkä vuoksi kaikki toiminta on tärkeää dokumentoida tarkasti. Tekijältä vaaditaan myös teknistä osaamista.

– Asiakkaalla saattaa olla räätälöityjä turvatekniikan ratkaisuja, jolloin tekniikan ylläpito edellyttää laitekohtaista kouluttautumista, Kujala lisää.

Lisäksi turvatekniikka vaatii säännöllistä huoltoa ja ohjelmistojen päivittämistä.

– Tänä päivänä turvatekniikka on osa IT-infrastruktuuria, joka vaatii päivitystä ja elinkaarisuunnittelun, kuten muutkin IT-järjestelmien osat, Juutilainen kertoo.

Asiakas voi myös saavuttaa merkittävää hyötyä, kun vartijat voidaan kouluttaa suorittamaan vartiointityönsä ohessa esimerkiksi lukijoiden vaihtoa tai sammuttimien tarkistusta kohteessa.

ISS toteuttaa turvatekniikkaa aina räätälöidysti asiakkaan tarpeet huomioiden. Teollisuudessa ISS:llä on vahva osaaminen asiakkaan toimitiloissa ja turvatekniikan tarpeet tunnistetaan hyvin.

– Asiakas on aina mukana määrittelemässä ratkaisua, josta ISS huolehtii kuin omastaan, Juutilainen toteaa.

Luvanvaraiset paloilmoitin- ja sprinklerityöt ISS tuottaa yleensä aina itse. Vaikka ISS hyödyntää kumppanuusverkostoa turvatekniikan rakentamisessa, asiakas on aina yhteydessä ainoastaan ISS:n kanssa. Palvelun hallinnointi on asiakkaalle helppoa ja se on kerännyt kiitosta myös asiakkaiden puolelta.

– Riittää, että asiakkaalla on yksi puhelinnumero, josta he voivat olla yhteydessä ISS:n suuntaan, Juutilainen tiivistää.

2.3 Tuotamme vastuullisia palveluita

Meillä on merkittävä vaikutusmahdollisuus kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi palveluratkaisujemme kautta.

ISS:n lähes 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. ISS:n sidosryhmätutkimus paljastaa yhteisen huolen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä rakennettu ympäristö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Meillä onkin merkittävä vaikutusmahdollisuus kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi palveluratkaisujemme kautta. Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin tulee muuttamaan osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina, mutta asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme osaavat jo odottaa ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista.

Olemme toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien vuosittain palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se toteutetaan yhdessä kolmannen osapuolen kanssa. Toteuttamalla siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluita CO₂-päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnon monimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen tuemme asiakkaidemme hiilineutraaliustavoitteita. Oman ilmastotavoitteemme mukaisesti olemme hiilineutraali vuoden 2035 aikana koko arvoketjumme osalta.

2.3.1 Kohti kiinteistöjen hiilineutraaliutta

Kiinteistöjen energiatehokkuus ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisessä asemassa asiakkaille räätälöitävissä palvelukokonaisuuksissa. Palveluratkaisujen tulokset näkyvät konkreettisesti asiakkaan energian- ja vedenkulutuksessa, päästöjen vähentymisenä sekä erilaisina kiertotalousratkaisuina. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Palveluratkaisuillamme vaikutamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen ja sen aiheuttamiin CO₂-päästöihin. Ammattilaistemme suorittamilla toimenpiteillä voimme saavuttaa asiakaskohteissamme tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällä osoitamme kykymme tarjota laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaidemme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hyödynnämme myös entistä enemmän digitaalisuutta ja älykkäitä ratkaisuja palveluissamme. Ratkaisuillamme pyrimme löytämään keinoja viedä kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

2.3.2 Energiapalvelut

Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, ISS HUBin 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä.

Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajat hyötyvät energiansäästön tuoman kustannussäästön lisäksi kiinteistön arvon säilymisestä.

Vuonna 2022 ISS HUBissa oli kiinni noin 2 200 rakennusta sekä yksittäisiä laitteita lähes 37 000 kappaletta. Valvomme näiden kohteiden automaatiojärjestelmien ja laitteiden toimivuutta 24/7 ja varmistamme näin optimaalisen lämmön, sähkön ja veden käytön. ISS HUBissa työskentelevät ISS:n ammattilaiset tekivät vuonna 2022 lähes 6 100 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin.

ISS:n energiamanagerit johtavat asiakkaiden energia-asioiden hallintaa sekä suunnittelevat tarvittavat toimenpiteet ja investoinnit energiatehokkuuden ja olosuhteiden parantamiseksi. Energiamanagerin tehtävät soveltuvat parhaiten isojen kiinteistöjen, suuren kiinteistömäärän tai maantieteellisesti hajallaan olevan kiinteistökannan systemaattiseen kehittämiseen.

Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävinä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina.

Käyttömukavuutta tehokkailla energiansäästöratkaisuilla

ISS on tarjonnut energiansäästöön keskittyviä toimenpiteitä jo muutaman vuoden. Energiakriisi ja hinnan kallistuminen ovat saaneet energiansäästöpalveluiden kysynnän nousuun.

Syksyn aikana energiansäästötoimenpiteet nousivat esiin lähes jokaisessa ISS:n Pirkanmaan ja Hämeenlinnan alueen talotekniikan palvelupäällikkö Toni Uusitalon asiakkuudessa.

– Olemme toteuttaneet energiakatselmuksia ja automaatiohuoltoja jo muutamalle eri yritykselle ja sitä kautta saaneet aikaan energiansäästöä, Uusitalo kertoo.

Asiakkaiden palaute on ollut positiivista, sillä jo kohtuullisen pieni investointi voi saada aikaan isojakin säästöjä energiakustannuksissa. ISS on toteuttanut esimerkiksi hotellikiinteistöjä omistavan Pandoxin kanssa kustannustehokkaita energiaratkaisuja. Mikäli sähkön hinta säilyy nykyisellä tasolla pidemmän aikaa, investointi on maksettu nopeasti pois.

ISS:n tarjoamilla energiansäästöpalveluilla viitataan kiinteistöön tehtävään automaatiohuoltoon eli optimointiin. Kiinteistön automaatio käydään huolella läpi, jotta sen toteuttamat ohjaukset toimivat moitteettomasti.

Uusitalo huomauttaa, että kaikki kiinteistöt ovat erilaisia ja niillä on omat haasteensa, joten automaatiohuollon toimenpiteet ja ratkaisut suunnitellaan kohteen ja käyttötarkoituksen mukaisesti.

– Kiinteistön olosuhteet ovat hyvät ja energiatehokkaat silloin, kun kiinteistössä työskentelevien tai siellä asuvien ihmisten huomio ei kiinnity kiinteistön olosuhteisiin, kuten lämpötilaan tai vetoisuuteen.

Automaatiohuollolla varmistetaan talotekniikan energiatehokas käyttö niin ohjelmoinnin kuin kenttälaitteiston osalta. Samalla tarkistetaan, että poistoilman talteenottoa hyödynnetään oikealla tavalla.

– Asuintaloyhtiöissä tarkistamme esimerkiksi saunojen aikataulutusten säädöt, jotta sauna ei ole turhaan päällä läpi viikonlopun. Käymme läpi myös lämmitystolppien ja pihavalojen aikataulutukset, Uusitalo kertoo.

Liike- ja teollisuuskiinteistöissä kulutus on huomattavasti asuinrakennuksia suurempaa, joten tekniset ohjaukset, kuten valo- ja lämpöohjaukset ja ilmanvaihtokoneiden käyttö, optimoidaan huolellisesti. Samalla tarkistetaan, että laitteet toimivat moitteettomasti.

Energiansäästö ei vaadi paljoa, ja jo pienellä työllä pystytään tekemään huomattavia, vuosia vaikuttavia säästöjä. Pandoxin Suomen kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Per Friman uskoo, että kiinteistöyhtiöiden tulisi olla aktiivisesti mukana uusien energiatehokkaiden ratkaisujen etsimisessä. Ensimmäinen askel kiinteistön energiatehokkaampaan käyttöön on Frimanin mukaan kiinteistön käyttötapojen tarkastelussa, sillä jo käyttötottumuksia muuttamalla voi säästää.

– Olemme olleet tyytyväisiä yhteistyöhön ISS:n kanssa, sillä se on tuonut vuokralaisellemme säästöjä ilman investointeja, Friman sanoo.

Energiansäästöpalvelut eivät ainoastaan alenna yrityksen sähkölaskua. Ne luovat kiinteistöön yhä paremmat olosuhteet ja ihmisille mukavammat oltavat: lämpötila on tasainen, valaistus on kunnossa eikä kiinteistössä vedä.

– Uskon, että asiakkaat kiinnostuvat entisestään, kun huomaavat, että sähkölaskun pienenemisen lisäksi palvelumme tekee kiinteistön käytöstä entistä mukavampaa, Uusitalo sanoo.

ISS:n asiakkaiden kiinteistöissä energiansäästöpalveluiden käyttöönotto on tuonut positiivisia vaikutuksia jo lyhyessä ajassa. Taloudellisten säästöjen lisäksi kiinteistöjen toiminta on parantunut ja tehostunut, ja ajoissa tehtyjen kiinteistön korjausten yhteydessä laitteiden käyttöikä on pidentynyt.

2.3.3 Puhtaasti parempi siivouspalvelu

Kemikaalivapaa siivous on ISS:n oma konsepti, joka on ollut käytössämme jo vuodesta 2018.

Rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri, koska vietämme runsaasti aikaa sisätiloissa ja työpaikoillakin lähes kolmasosan vuorokaudesta. Huonot sisäilmaolosuhteet ovat tutkitusti merkittävä työn tehokkuutta laskeva tekijä. Ammattimainen kiinteistöjen käyttö, hoito ja ylläpito muodostavat perustan kiinteistöjen energia- ja ekotehokkuudelle sekä arvon säilymiselle, mutta myös terveellisille ja turvallisille sisäilmaolosuhteille kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella tarjoamme asiakkaalle puhtaat tilat ilman allergisoivia kemikaali- tai hajustejäämiä sisäilmassa. Kemikaaliton siivous on tuoksutonta siivousta, joten puhdas on oikeasti puhdas ja samalla myös tuoksuton. Tällä menettelyllä saavutamme puhtaan ympäristön ilman pintojen kemikaalijäämiä.

Kemikaalivapaasti, ympäristön parhaaksi

Kemikaalivapaa siivous on ollut käytössämme jo vuodesta 2018. Se on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä ympäristövastuullisuutta siivouspalvelussa. Kemikaalivapaan siivouksen avulla pystymme vähentämään merkittävästi kemikaalien ja muovipakkausten käyttöä. Toteutamme palvelun ultrapuhtaan, otsonoidun tai emäksisen veden, siivouskoneiden, twister-laikkojen ja mikrokuitutuotteiden avulla. Vuoden 2022 aikana yhdistimme tähän konseptiin myös uuden, koko ISS-konsernissa käytössä olevan Pure Space Office -konseptin.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu ylläpitosiivoukseen kaikenlaisissa tiloissa ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kosketuskohdille ja tasoille. Otsonoidulla vedellä on lisäksi todistetusti desinfioiva vaikutus, joten sillä voidaan korvata desinfiointiaineiden käyttöä muun muassa kosketuskohtien pyyhinnässä.

Ilman puhdistusaineita tehty siivous tekee pinnoista jäämättömän puhtaita ja säästää samalla pintamateriaaleja.

Kemikaalivapaa ylläpitosiivous on ISS:n oma konsepti, jonka käyttöönotolla voi osoittaa edelläkävijyyttä vastuullisuudessa sekä tukea luonnon monimuotoisuutta, kun kemikaalipäästöt luontoon ja vesistöihin vähenevät. Ilman puhdistusaineita tehty siivous tekee pinnoista jäämättömän puhtaita ja säästää samalla pintamateriaaleja. Yksi tärkeimmistä hyödyistä on kuitenkin työntekijöiden turvallisuus. Ultrapuhtaan, otsonoidun tai emäksisen veden käyttö vähentää siivoojien kemikaalialtistusta ja auttaa pitämään ihon ja keuhkot paremmassa kunnossa. Myös parantuneesta sisäilmasta on näyttöjä, joten olemme näin mukana kansanterveyden tukemisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen talkoissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Lisää robotteja

Siivouspalvelumme kehityksen kärjessä oli vuoden 2022 aikana robotiikka. Tekstiililattioiden imurointiin erikoistunut robotti-imuri Whiz jatkoi tehokasta työskentelyään useassa asiakkuudessamme ja vapautti henkilöstömme työaikaa muihin tehtäviin, kuten yläpölyjen poistoon. Laajensimme robottivalikoimaamme yhdistelmäkonerobotteihin, joista ensimmäiset lähtivät puhdistamaan myymälöitä, oppilaitoksia ja liikuntatiloja eri puolille Suomea. Robotit ovat siivoojien työkavereita – co-botteja – jotka tuovat tehokkuutta isojen lattiapinta-alojen siivoukseen, mutta tarvitsevat aina apua esimerkiksi päivittäisiin huoltotoimiin. Myös robotit puhdistavat lattioita kemikaalivapaasti twister-laikkojen ja veden avulla.

Toimistosiivoukseen Pure Space Office

Pure Space Office on ISS:n maailmanlaajuinen konsepti, joka lanseerattiin vuoden 2022 aikana noin 50 maahan. Konseptoinnin tavoitteena on yhdenmukaistaa siivousta, vähentää kemikaalien, veden ja energian kulutusta sekä parantaa työturvallisuutta, ympäristövastuullisuutta, tuottavuutta ja laatua.

Uudistetun konseptin avulla siivouksemme on entistä ympäristövastuullisempaa ja pystymme paremmin toteuttamaan päivittäisen työn samalla tavalla kaikissa asiakkuuksissamme. Konseptiin kuuluvat helppokäyttöiset opastus- ja tukimateriaalit sekä mahdollisuus laajentaa kemikaalivapaata siivousta perussiivouksiin ja pyykinpesuun ja hyödyntää robotteja toimistomaailmassa lattioiden siivouksessa aiempaa enemmän. Konseptissa on kiinnitetty erityistä huomiota siivouksen aseptiikkaan, kosketuskohtien pyyhintään sekä siivouksen hygieniaan kokonaisvaltaisesti. Konseptiin valitut tuotteet varmistavat ympäristövastuullisuuden, tuottavuuden, puhtaan lopputuloksen ja hyvän työergonomian.

Terveellistä, turvallista ja siistiä

ISS:n siivouspalvelut tukevat muotiketju Lindexiä matkalla vastuullisuustavoitteisiin. Tiivis ja avoin yhteydenpito mahdollistaa tuloksekkaan yhteistyön ja kumppanuuden kehittämisen.

Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista, jonka 60 myymälässä Suomessa työskentelee noin 500 työntekijää. Lindexin ja ISS:n vuonna 2020 käynnistynyt yhteistyö on valtakunnallinen, joten ISS:n ammattilaiset huolehtivat kaikkien Lindex-myymälöiden siisteydestä Tammisaaresta Rovaniemelle.

Vastuullisuus on paitsi keskeinen osa Lindexin strategiaa, myös arjen yhteistyön suuria ja pieniä valintoja – kuten sitä, millaisilla välineillä ja pesuaineilla myymälät pidetään terveellisinä, turvallisina ja kutsuvina.

– On tärkeää, että kumppaniemme vastuullisuustyö on linjassa tavoitteidemme kanssa, kertoo Lindexin PR- ja vastuullisuusasiantuntija Aino-Marja Öster.

Lindex julkaisi vuonna 2018 kestävyyslupauksen tuleville sukupolville. Se asettaa raamit yrityksen kestävyystyölle ja vastuullisuustavoitteille. ISS:n työtä ohjaavat jo sen omat vastuullisuustavoitteet, joiden lisäksi se on sitoutunut Lindexin kestävyyslupaukseen. Kentällä vastuullisuus näkyy monin tavoin.

– Kuuntelemme siivoojien ja myymäläpäälliköiden parannusehdotuksia esimerkiksi roskapussien säästämisestä ja minimoimme ajamista kohteiden välillä, kertoo ISS:n aluepäällikkö Juho Selin, joka vastaa Lindexin valtakunnallisesta ketjuasiakkuudesta.

Yksi ISS:ääkin koskeva päätavoite on se, että Lindex pyrkii saamaan toimintansa ilmastoneutraaliksi vuoteen 2023 mennessä. Lindexin käyttämä sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvista lähteistä, yhtiö käyttää vastuullisesti vettä ja kemikaaleja ja pyrkii materiaalimurrokseen.

– Pyrimme siihen, että vuoteen 2025 mennessä sata prosenttia käyttämistämme materiaaleista olisi kierrätettyä tai kestävistä lähteistä hankittua. Nyt olemme 78 prosentissa. Tavoite on kova, mutta täysin mahdollinen, Öster kertoo.

Sosiaalinen vastuun saralla Lindex tekee paljon töitä ihmisoikeuksien turvaamiseksi vaatteiden valmistusmaissa. Luonnollisesti yritys seuraa myös kumppaneiden työntekijöiden tasa-arvoisuutta ja kohtelua.

ISS tuottaa Lindexin myymälöissä päivittäistä ylläpitosiivousta ja erillissiivouksia, kuten pölyjen pyyhintää, ikkunanpesua ja lattioiden vahausta. Siivouksessa käytettävä yhdistelmäkone i-mop soveltuu erinomaisesti pieniin ja haasteellisiin tiloihin, kuten vaaterekkien alle ja sovitushuoneisiin.

– I-mopilla säästetään siivouksessa käytettävää vettä, se on siivoojille ergonominen ja kevyt käyttää sekä vieläpä tehokas, Selin listaa.

– Lindexillä käyttämämme pesuainesarja on valmistettu uusiutuvista elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineista. Tuotesarja on 100-prosenttisesti biohajoava, ja kaikki siihen käytetyt aineet ovat tietysti myös turvallisia, Selin jatkaa.

Asetettuihin tavoitteisiin pyrkiminen edellyttää tiivistä ja avointa yhteydenpitoa ISS:n ja myymälöiden välillä sekä ketterää ja nopeaa palvelua. Selin tapaa asiakasta kehityskokouksissa, minkä lisäksi siivouksen jälkeä ja työturvallisuutta seurataan säännöllisillä palveluesimiesten laatukierroksilla.

Myymälät käyttävät suorapostia, jolla myymälähenkilökunta voi välittää viestejä suoraan siivoojalle. Palveluesimiehelle ja ISS Directin tukikeskukselle viestit välittyvät kätevästi DirectAppilla. Kerran kuukaudessa tehdään asiakastyytyväisyyskysely ja kahdesti vuodessa asiakaskyselysoittoja.

Uutena innovaationa ISS:n on tarkoitus alkaa pilotoida Lindexin myymälöissä ultrapuhdasta vettä, jota käytetään jo useissa muissa asiakkuuksissa ja kohteissa.

– Ultrapuhdas vesi tekee tuloaan myös myymäläympäristöön ja myymälöiden koon huomioon ottaen ISS pyrkii löytämään optimiratkaisut, Selin kertoo.

Kauppaan ripustetuista vaatteista syntyy paljon pölyä, joten ISS:n tuottamilla siivouspalveluilla on Lindexille suuri merkitys. Viime vuosina Lindex on päivittänyt ja uusinut myymälöiden sisustusta, ja siksi Öster pitää onnistumisena sitä, että myymälät ovat hyvännäköisiä ja viihtyisiä. Myös asiakkaat arvostavat siistiä myymälää.

– Siisti ja raikas myymälä parantaa myös asiakaskokemusta. Koemme, että myymälöidemme siisteystaso on korkea ja se vaikuttaa toki myös positiivisesti myyntiin. Viime vuonna teimme ennätystuloksen, joten siisteillä myymälöillä on varmasti oma osansa asiakkaan ostokokemuksessa, Öster kertoo.

2.3.4 Vastuullista ruokailua, terveellistä ravintoa

Olemme tarkistaneet hankintojemme vastuullisuutta sekä kouluttaneet ravintoloita ruokahävikin vähentämisessä.

Julkaisimme alkukeväästä 2022 uuden vastuullisuusohjelman ravintolapalveluille. Kaikki ohjelmaan kirjatut vastuullisuustavoitteemme ohjaavat ISS:n yhteiseen tavoitteeseen: olemme hiilineutraali yritys vuonna 2035. Ravintolapalveluille on asetettu seuraavat tavoitteet: ruokahävikin määrän vähentäminen, vastuullisten hankintojen tekeminen elintarvikkeiden, kertakäyttöastioiden ja ravintoloissa käytettävien puhdistusaineiden osalta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen muun muassa kasvisruoan menekkiä lisäämällä.

Vuonna 2022 ISS:n ravintolapalveluissa tarkastettiin vastuullisuusohjelman mukaisesti hankintojemme vastuullisuutta sekä koulutettiin ja opastettiin ravintoloita ruokahävikin määrän säännöllisessä kirjaamisessa ja vähentämisessä. Keskityimme luomaan ruokahävikin seurannasta jokapäiväistä ja säännöllistä kaikissa ISS:n ravintolakohteissa. Ruokahävikin mittaamiseen ja kirjaamiseen käytämme ravintoloissa digitaalista järjestelmää.

Vuonna 2022 korona vaikutti edelleen henkilöstöravintoloiden ja korkeakouluravintoloiden asiakasmääriin. Suunnitelma koronatartuntojen ehkäisemiseksi oli edelleen voimassa ravintoloissa vuonna 2022, ja tehostetuilla puhdistustoimenpiteillä ja ravintolakohtaisilla konseptimuutoksilla pyrimme luomaan kaikille asiakkaillemme turvallisia lounaskokemuksia.

Luomme kestävää ruokakulttuuria

Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin luomisessa sekä kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa.

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan ISS:n toiminnalle.
Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän.
Käytämme kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomutuotteita sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita.
Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja.
Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet.
Käyttämämme lihatuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, ja olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme. Naudanlihan sijaan käytämme kotimaista rypsiporsasta ja broileria.
Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin.
Käytämme pelkästään kotimaisia maitotuotteita sekä kotimaisia vapaan kanan munia. Suosimme ruoanvalmistuksessa perunaa ja erilaisia viljatuotteita, kuten ohraa. Vilja ja leipomotuotteet ovat myös kotimaista alkuperää.

Vuonna 2022 liityimme mukaan Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan Hiililounas-hankkeeseen, jonka tarkoitus on tuottaa hiilijalanjälkitietoa kotimaisista kasviproteiineista ja kehittää ravitsemukseltaan täysipainoisia ja hiilijalanjäljeltään pienempiä lounasruoka-annoksia. Hanke jatkuu vuoden 2023 syksylle asti.

Ravintoloissamme suositaan kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita, ja kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä. Vuonna 2022 liityimme mukaan Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu) -hankkeeseen, joka jatkuu vuoteen 2024 asti. LuRu-hankkeen tavoite on tuottaa ruokapalveluille konkreettisia malleja luomun käytön lisäämiseksi ruokalistalle ilman hankintakustannusten nousua sekä lisätä vuoropuhelua ketjun toimijoiden välillä. Tavoitteena on lisätä luomun käyttöä vähintään 25 prosenttiin hankkeen aikana, mikä on myös Suomen hallituksen sekä maa- ja metsätalousministeriön uuden luomuohjelman tavoite vuoteen 2030 mennessä.

Terveellinen ravinto

Kaikki terveydenhuolto-, koulu- ja päiväkotikohteemme kuuluvat Sydänmerkki-aterioita tarjoaviin kohteisiin.

Terveellisen ja ilmastoystävällisen ruokavalion perusta koostuu kasvikunnan tuotteista, täysjyväviljasta ja rasvattomista maito- tai kasvijuomavaihtoehdoista. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää kohtuudella eläinkunnan tuotteita. ISS:n ravintolapalveluissa ohjaamme asiakkaita terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin tarjoamalla tuoreet ja sesonginmukaiset kasvikset ennen lämmintä pääruokaa ja kasvisruokavaihtoehdon ennen liharuokaa. Ohjaamme asiakkaita myös lautasmallilla eli valitsemaan lautasen puolilleen kasviksia ja täyttämään neljänneksen hiilihydraateilla ja neljänneksen proteiinilla.

Terveellisyyttä ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän. Käytössämme on täysjyvätuotteita ja sydänmerkittyjä raaka-aineita, joissa on huomioitu kuidun, suolan ja rasvan määrä sekä laatu. Kaikki terveydenhuolto-, koulu- ja päiväkotikohteemme kuuluvat Sydänmerkki-aterioita tarjoaviin kohteisiin. Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset ja tahinit maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena. ISS:n ravintoloissa terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan herkullista ja houkuttelevaa.

Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä ISS:n ravintoloissa säästetään keittiössä kuluvaa energiaa. Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Keittiöissämme on käytössä ympäristölle ystävälliset puhdistusaineet ja -menetelmät, kuten biohajoavat SURE-tuotteet ja otsonoitu vesi. Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän SUP-direktiivin mukaisesti olemme luopuneet muovisten kertakäyttöastioiden, -aterimien ja -pillien käytöstä ja korvanneet nämä kierrätettävillä materiaaleilla ja kartonkituotteilla.

2.3.5 Kiertotalouspalvelut

Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi.

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin. Palvelumme perustan muodostavat aina asiakkaan omat tavoitteet, lainsäädäntö ja jätehierarkia.

Vuoden 2022 aikana neuvoimme asiakkaitamme uuden heinäkuussa voimaan tulleen jätelain erilleen kerättävien jätteiden määrävelvoitteessa ja teimme konkreettisia asiakaskohtaisia toimenpidesuunnitelmia kiertotalouden parantamiseksi. Olemme käyneet läpi asiakkaidemme kanssa erityisesti biojätteen kierrätyksen merkitystä, mikä ei vain paranna kierrätysastetta vaan myös Suomen energiaomavaraisuutta.

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi. Tärkeä osa palveluratkaisuamme on jätteiden sisälogistiikkapalvelu, joka tehostaa kohteen kierrätystä sekä minimoi jätteiden kuljetuksista aiheutuvia CO₂-päästöjä. ISS:n ympäristöhoitajilla on tärkeä rooli asiakkaan henkilökunnan ja jätekuljettajien välillä jätehuoltoketjun tehokkuuden varmistamisessa ja jatkuvassa palvelun kehittämisessä. Vuoden 2022 aikana keräsimme asiakkuuksistamme yli 100 eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Oikein lajitellut ja puhtaat raaka-aineet jalostetaan uusiksi tuotteiksi ja energiatuotantoon, mikä vähentää merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja siitä aiheutuneita päästöjä. Vuonna 2022 asiakkuuksiemme materiaalihyötykäyttö oli 67,2 prosenttia. Raportointityökalun avulla asiakkaamme voivat seurata omia jätetietojaan, ja monipuolinen raportointi tukee asiakkaitamme viranomaisraportoinnissa, vastuullisuusraportoinnissa sekä jätehuollon kehittämisessä. Vuoden 2021 alusta lähtien asiakkaamme ovat päässeet seuraamaan ja arvioimaan raportointityökalussa jätehuollon hiilijalanjälkeä ja huomioimaan sen omassa hiilijalanjälkilaskennassaan.

Tiukentuvat vastuullisuustavoitteet sekä monimutkaiset ja muuttuvat toimintaympäristöt luovat tarvetta myös erillisille asiantuntijapalveluille. Ympäristöjohtamisen palveluilla vaikutamme tehokkaasti kiinteistönkäytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin ja asiakkaiden hiilineutraaliustavoitteisiin. ISS:n ympäristöasiantuntijat voivat vastata esimerkiksi asiakkaidemme sertifiointiprojekteista.

Jätteiden oikealla lajittelulla hyvät raaka-aineet saadaan talteen ja kiertoon

Uusi jätelainsäädäntö velvoittaa yritykset kierrättämään – ISS auttaa täyttämään velvoitteet

Heinäkuussa voimaan astunut jätelainsäädäntö velvoittaa yrityksiä kierrättämään entistä paremmin. Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat ISS:llä arkipäivää. ISS auttaa juurruttamaan jätteiden lajittelun ja kierrätyksen myös osaksi asiakkaiden arkea.

Uusi jätelainsäädäntö velvoittaa yritykset lajittelemaan ja kierrättämään, jos jätteiden viikottaiset kilomäärät ylittävät uudistuksessa määritetyt rajat.

Yritykset ovat velvollisia kierrättämään, kun biojätettä syntyy viikossa yli 10 kiloa, pakkausmuovia, pahvia ja metallia yli viisi kiloa ja lasia yli kaksi kiloa. Rajat ovat tiukat – esimerkiksi lasijätteessä viikottainen määrä ylittyy jo 15 pienestä lasipullosta.

ISS:llä on kierrätetty jo pitkään, mutta uuden jätelainsäädännön myötä on huolehdittu, että kierrätys on ajan tasalla myös asiakaskohteissa. ISS ei ainoastaan käsittele asiakkaalta syntyvää jätettä, vaan tuo kehitysideoita lajitteluun ja kierrätykseen. Impact Managerina toimiva Hanna Bradley on ollut kollegoineen mukana pitämässä huolta, että lainsäädäntö juurrutetaan jokaiseen ISS:n tuottamaan palveluun ja työprosessiin.

– On hienoa, että kierrätykseen kiinnitetään huomiota myös valtion ja lainsäädännön tasolla, Bradley sanoo.

Bradleyn työnkuvaan kuuluu seurata ajankohtaisia ilmiöitä ja osallistua uusien, ISS:n kiertotaloutta tulevien ratkaisujen kehittämiseen. Hän pitää tärkeänä, etteivät yritykset yritä ratkaista ympäristöasioissa kaikkia ongelmia yksin, vaan ottavat mukaan eri alojen asiantuntijoita.

– Meillä on ISS:llä asiantuntemusta, innostusta ja halua kehittää lajittelua ja kierrätystä sekä opastaa asiakkaita entistä vastuullisempiin ratkaisuihin.

ISS pilotoi, toteuttaa ja seuraa uusia vastuullisia ratkaisuja. Jos tilanne sitä vaatii, osataan myös vaihtaa suuntaa.

Toimivan lajittelun edellytyksiä ovat selkeät ohjeistukset ja merkinnät, sillä jätteiden kiertokulusta vastaa lopulta henkilö, joka laittaa jätteen jäteastiaan.

ISS:n pääkonttorin Floor Host Kati Cetin pitää huolen, että ohjeistukset ovat ajan tasalla ja työntekijät tietävät, minne eri jätteet kuuluu lajitella. Kun jäteastiat alkavat täyttyä, Cetin kuljettaa ne lastauslaiturilla sijaitsevaan kierrätyspisteeseen, josta ne haetaan eteenpäin.

– Kaikki sisään tuleva pakkausmateriaali muuttuu hyvin nopeasti jätteeksi. On tärkeää ohjeistaa esimerkiksi tavarantoimittajia pakkaamaan tuleva materiaali eri tavalla, jotta säästyttään turhilta pakkauksilta, Cetin opastaa.

Asiakaskohteissa työskentelevät ISS:läiset huolehtivat muun muassa jätehuoltoketjun sujuvasta toiminnasta, opastavat asiakkaita ja nostavat esille kierrätyksen kehityskohteita. Usein he myös pystyvät arvioimaan asiakasta paremmin, kuinka paljon ja minkälaista jätettä syntyy, sillä he tyhjentävät jäteastiat.

– Koemme tärkeäksi antaa asiakkaillemme palautetta lajittelusta ja kierrätysratkaisuista, Bradley sanoo. Hänen mielestään lajittelusta on tehtävä osa työskentelyprosesseja, jotta se ei jää erilliseksi asiaksi, jonka tekemiseen työntekijöitä pitää motivoida erikseen.

Bio- ja energiajätteiden lajittelu lisää myös Suomen energiaomavaraisuutta. Oikein kierrätetystä biojätteestä saadaan ravinteikasta lannoitetta, maanparannusainetta tai biokaasua. Biokaasusta tuotetaan omavaraisesti sähköä ja lämpöä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta.

– Siksi Suomessa pitäisi kierrättää vielä nykyistäkin paremmin. Jätteiden vähentäminen ja oikeaoppinen lajittelu on helppo ekoteko muiden vastuullisuustekojen joukossa. On hyvä muistaa myös, että energiajätteen polttotehokkuus vähenee, jos märkää biojätettä lajitellaan poltettavan jätteen sekaan, Bradley sanoo.

Lajittelun ja kierrättämisen lisäksi Bradley toivoo, että yritykset kiinnittäisivät enemmän huomiota siihen, mistä ja kuinka paljon jätettä syntyy.

– Toivoisin näkeväni yhä enemmän jätteen määrän vähentämistä ensisijaisena tavoitteena. Tärkeitä ovat myös erilaiset kierrätysinnovaatiot, sillä mitä enemmän pidämme materiaaleja kierrossa sen parempi ympäristölle.